Groplandet

Kasnäsistä jatkettiin eilen hyvää vauhtia ohi Hangon ja tutkittiin josko löytyisi joku uusi mesta pyssätä. Älgön kaakkoispuolelta ihan väylän varrelta bongattiin vierekkäiset Modermagan ja Groplandet. Merikartat ja veneen plotterin kartat näyttivät puolen metrin syvyyttä, mutta partiolaisten satamakirja ja Garminin kartat lupasivat viittä metriä. Varovasti ajettiin sisään Groplandetin kylkeen, ja todettiin syvyys riittäväksi. Ankkuri pohjaan ja keula kiinni kallion mäntyihin ja kiviin kahdella köydellä.

Illalliseksi oli kermaista hirvipastaa. Aterian päälle istuttiin kannella ja kaivettiin taas Vikingin puodista ostettu Sybarit-tietovisa. Siinä arvuuteltiin, kuka tietää parhaiten ruokaan, juomaan ja etikettiin liittyviä asioita. Samalla taivas veti tummaksi ja alkoi piskotella. Sisätiloista seurasimme tuulen yltymistä ja salamointia. Kohta puhalsi niin voimakkaasti sivusta, että vene kääntyi lähes poikittain ja keula alkoi hakata rantakallioon. Kimmo kävi tiukkaamassa rankassa vesisateessa ankkuriköyttä vinssillä. Ei auttanut muuta kuin odotella tilanteen rauhoittumista. Ukkosrintama meni ohi parin kilometrin päästä ja tuuli rauhoittui ja tilanne tasaantui. Yöllä alkoi taas tuulla ja meiniki oli hieman liplattavaa.

Tänään aamulla heräiltiin vasta yhdeksän pintaan ja keitettiin perussetit. Nopea vilkaisu saaren toiselle puolelle Modermaganin suuntaan. Ihan jees paikka, ei mitään uutta tai erikoista. Köydet irti ja kohti Porkkalaa. Aurinko paistaa ja tuulee. Ankkuriköyden mutaamat shortsit roikkuvat kaiteella kuivamassa. Ryhdyn tiskaamaan niitä.