On hiljaista. Ainoat äänet ovat tulen loimotus kamiinassa ja kanssataistelijoden tuhina pedeissään.
Istun jälleen tutulla kuumalla paikalla kamiinan vieressä, vain neljä tuntia sen jälkeen kun painoin päätä tyynyyn (kyllä, otin mukaan oman tyynyn).
Väsyttää, nukkuminen on oudokseltaan taas vaikeaa. Kamiinan kansi käy koko ajan kipinän toimesta, pitäen yllä pientä meteliä. Ja se itsestääntäyttyvä patja. Se on pikemminkin itsestääntyhjentyvä. <aseta kirosana tähän>. Ensin sen saa puhaltaa itse täyteen, ja parin tunnin makoilun jälkeen se on ihan littana. Hienoa. Tästä tulee vielä joku kuulemaan.
Hikihän tässä tulee. Ja taas kylmä kun siirtyy 10 minuutin päästä takaisin syrjemmälle omaan littanaan petiin, herättäen syklin viimeisen kaverin kipinään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti