Junassa. Onneksi näin. Pelästyin pahanpäiväisesti, kun muistin aamulla bussissa, että Tampere-Jyväskylä -rata oli vielä yölläkin poikki eilisen syysmyrskyn jäljiltä. Mutta rata on kunnossa ja matka kohti vääjäämätöntä on alkanut.
Sää on aurinkoinen, toistaiseksi. Viiden päivän sääennuste lupaa kuitenkin epävakaista. Sateessa hajoaa. No, viimeksi kolme vuotta sitten samaisessa tilanteessa joka paikkaan mentiin ajoneuvolla. Mutta ne potentiaaliset kylmät ja märät telttayöt...
Tässä kahvia hörppiessäni en tunne itseäni edes kovin väsyneeksi. Se on toki osoittautunut ennenkin harhaksi, sillä univelka ottaa veronsa, ennemmin tai myöhemmin. Yleensä ennemmin, nykyään. Luultavasti nyt on sen verran jännitystä ilmassa ja adrea veressä, että virkeys pysyy yllä.
Koskahan syödään? :)
