Lisäsin tuohon sivupalkkiin musiikkisoittimen, joka toistaa blogia lukiessasi kappaleita mieliartisteiltani Jamendo-palvelusta. Jamendo jakaa musiikkia ilmaiseksi Creative Commons -lisenssin alla.
Let the music play.
tiistaina, elokuuta 07, 2007
Purjehdusvideoita ja lisää kuvia
Kimmo laittoi YouTubeen muutaman digipokkarilla (Ixus) kuvaamani videon purjehdusreissun tunnelmista. Alla esimerkkinä purjehdusliike: myötäkäännös eli jiippi.
Muut videot:
Lisää Kimmon kameralla otettuja kuvia reissulta osoitteessa http://www.pontiskoski.fi/gallery/album01
tiistaina, heinäkuuta 31, 2007
Banana Guard
Banana Guard -- "protect your banana!""Are you fed up with bringing bananas to work or school only to find them bruised and squashed?"
Ratkaisu on löytynyt. Purjehdusreissulta, Kökarin Helsön kirpparilta bongasin tämän muovinmuotoilutaiteen helmen, edulliseen kolmen euron hintaan.
Valmistaja väittää koteloon mahtuvan yli 90% kaupallisesti saatavilla olevista banaaneista, ja että suojan lisäksi banaani kypsyy luonnollista tahtia hengitysreikien ansiosta.
Uskomatonta. Tsekkaa lisätietoja http://www.bananaguard.com/
Reissufotoja
Reilut sata reissufotoa nähtävissä nyt Flickrissä. Alla yksi esimerkki; auringonlasku Långlandetissa.
Lisää seuraa kunhan Kimmo saa reissun päätöksen ja saa kameransa purettua.
Lisää seuraa kunhan Kimmo saa reissun päätöksen ja saa kameransa purettua.
lauantaina, heinäkuuta 28, 2007
Reissureitti ja statistiikkaa
Reitti oli Naantali-Vepsä-Iniö-Kumlinge-Kökar-Långland-Pensar-Stormälö.
Reissulle tuli mittaa yhteensä 148 merimailia (274 km), ja purjehtien vesillä vietettiin aikaa yksi päivä ja 10 tuntia (33h 55min). Keskimääräinen päivälegi oli 21 mailia, pisimmän ollessa lähes 32. Mittaa päivälle tuli keskimäärin 4h 50min, pisimmän ollessa 6h 20min.
Alla hieman kuvausta reitistä kartalla. Kuvat ovat Google Earth -ohjelmasta napattuja. Klikkaa kuvaa saadaksesi isomman version.
Reissulle tuli mittaa yhteensä 148 merimailia (274 km), ja purjehtien vesillä vietettiin aikaa yksi päivä ja 10 tuntia (33h 55min). Keskimääräinen päivälegi oli 21 mailia, pisimmän ollessa lähes 32. Mittaa päivälle tuli keskimäärin 4h 50min, pisimmän ollessa 6h 20min.
Alla hieman kuvausta reitistä kartalla. Kuvat ovat Google Earth -ohjelmasta napattuja. Klikkaa kuvaa saadaksesi isomman version.
Reissun tekniikasta vastasi Nokia N95-multimediatietokone, jossa sisäänrakennettu GPS. Reittidatan tallennuksen suoritti Nokia Sports Tracker -ohjelmisto.
.
.
.
Takaisin lähtöruutuun
Reissun purjehdusosuus on saatu päätökseen, ja olemme Santun kanssa junassa matkalla takaisin Manseen. Viimeisenä satamana sai kunnian toimia Airiston Stormälö. Sinne oli vain parin tunnin / kahdeksan mailin legi Pensarista. Pensarin satamaan saavuttiin illansuussa. Kevyttä vesisadetta alkoi tiputella taivaalta heti rantauduttuamme. Hyvä ajoitus, siis. Heti ensimmäisen laiturin vieressä oli Pensar Sydin talo, jossa näytti olevan viihtyisä ravintola. Päätimme ottaa "viimeisen illallisen" valmiista pöydästä. Erittäin hyvät pippuripihvit ja lohet saimmekin, omalaatuisen mutta erittäin ystävällisen ja toimivan palvelun kera.
Pensarin iso sauna oli varattuna meille seiskan maissa, ja jälleen niin mielellämme pesimme pois edellispäivän aurinkorasvat. Merivesi oli virkistävän viileää.Saunan jälkeen alkoi EWC-tourin päätösosakilpailu. Usemmasta lajista koostunut finaali tarjosi huippujnännittävän näytelmän pimenevässä illassa. Ensimmäinen laji, tikanheitto, meni Santulle selvin lukemin. Renkaanheitto sujui allekirjoittaneelta hieman tarkemmin, vaikka kovin laihoiksi jäivät kummankin pistesaaliit. Petanque meni tiukasti Santulle. Tilanne siis 2-1 Santun hyväksi. Olin pakkovoiton edessä. Mölkky olikin todella tiukka kisa; kummatkin pääsivät jo lähelle viittäkymmentä pistettä, mutta kumpainenkin heitti yli asetetun pistemäärän. Santtu pääsi ensimmäisenä uudelleen 50:een pisteeseen hermojaraastavassa jännitteessä. Viidettä lajia ei tarvinnut pelata. Santun voitettu jo kaksi edellistä minigolf-osakilpailua on lopputulos murskaava 3-0 häviö allekirjoittaneelle. Täten kruunasimme Santun EWC 2007 Tourin voittajaksi. Onneksi olkoon. Ensi vuonna uusiksi.
Tämän eli viimeisen yhteisen reissupäivän aamun aloitimme aamupalalla Pensarin ravintolassa. Pannukahvit ja kaurapuurot vaihdettiin jälleen valmiiseen pöytään. Näin saatiin päivälle stressitön startti. Kamat kasaan ja väylälle. Parin tunnin matka päätepisteeseen, Airiston Stormälöön, vei vain parisen tuntia aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Siellä pakkasimme kimpsut ja kampsut Santun kanssa, kiitimme Kimmoa hyvästä reissusta ja tilasimme taksin Paraisille. Bussilla Turkuun ja par'aikaa junalla Treelle.
Pensar (60.1384, 22,1087) saa 4/5, 4/5 ja 5/5. Ei kovin hyvä laituri, melko suojaton paikka, mutta tuuli puhalsi pois hyttyset. Hyvä ravintola. Aamupala hyvään aikaan. Omalaatuinen, mutta erittäin toimiva palvelu. Hyvä sauna, josta suora pääsy mereen uimaan. Ilmaisia pelejä (petanque, mölkky etc) talon puolesta.
Väsyneitä mutta onnellisia miehiä istuu jälleen ravintolavaunussa, aivan kuten reissun ensimmäisenäkin päivänä. Paljon tuli nähtyä ja koettua, säät olivat hyvät ja tuuliset. Jännä juttu sinänsä, että tuulet seurasivat meitä renkaanmuotoisella reitillämme, ollen lähes koko ajan myötäiset tai sivumyötäiset. Muutamia mustelmia, runsaslukuisia hyttysenpistoja, palaneita neniä ja huonosti nukuttuja öitä lukuunottamatta aivan loistoreissu. Saaristomeri on kyllä varsinainen timantti, joka tarjoaa monenlaisia kokemuksia etsimättäkin. Kiitos Kimmo, kiitos Santtu. Oma sauna ja sänky kutsuvat.
Pensarin iso sauna oli varattuna meille seiskan maissa, ja jälleen niin mielellämme pesimme pois edellispäivän aurinkorasvat. Merivesi oli virkistävän viileää.Saunan jälkeen alkoi EWC-tourin päätösosakilpailu. Usemmasta lajista koostunut finaali tarjosi huippujnännittävän näytelmän pimenevässä illassa. Ensimmäinen laji, tikanheitto, meni Santulle selvin lukemin. Renkaanheitto sujui allekirjoittaneelta hieman tarkemmin, vaikka kovin laihoiksi jäivät kummankin pistesaaliit. Petanque meni tiukasti Santulle. Tilanne siis 2-1 Santun hyväksi. Olin pakkovoiton edessä. Mölkky olikin todella tiukka kisa; kummatkin pääsivät jo lähelle viittäkymmentä pistettä, mutta kumpainenkin heitti yli asetetun pistemäärän. Santtu pääsi ensimmäisenä uudelleen 50:een pisteeseen hermojaraastavassa jännitteessä. Viidettä lajia ei tarvinnut pelata. Santun voitettu jo kaksi edellistä minigolf-osakilpailua on lopputulos murskaava 3-0 häviö allekirjoittaneelle. Täten kruunasimme Santun EWC 2007 Tourin voittajaksi. Onneksi olkoon. Ensi vuonna uusiksi.
Tämän eli viimeisen yhteisen reissupäivän aamun aloitimme aamupalalla Pensarin ravintolassa. Pannukahvit ja kaurapuurot vaihdettiin jälleen valmiiseen pöytään. Näin saatiin päivälle stressitön startti. Kamat kasaan ja väylälle. Parin tunnin matka päätepisteeseen, Airiston Stormälöön, vei vain parisen tuntia aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Siellä pakkasimme kimpsut ja kampsut Santun kanssa, kiitimme Kimmoa hyvästä reissusta ja tilasimme taksin Paraisille. Bussilla Turkuun ja par'aikaa junalla Treelle.
Pensar (60.1384, 22,1087) saa 4/5, 4/5 ja 5/5. Ei kovin hyvä laituri, melko suojaton paikka, mutta tuuli puhalsi pois hyttyset. Hyvä ravintola. Aamupala hyvään aikaan. Omalaatuinen, mutta erittäin toimiva palvelu. Hyvä sauna, josta suora pääsy mereen uimaan. Ilmaisia pelejä (petanque, mölkky etc) talon puolesta.
Väsyneitä mutta onnellisia miehiä istuu jälleen ravintolavaunussa, aivan kuten reissun ensimmäisenäkin päivänä. Paljon tuli nähtyä ja koettua, säät olivat hyvät ja tuuliset. Jännä juttu sinänsä, että tuulet seurasivat meitä renkaanmuotoisella reitillämme, ollen lähes koko ajan myötäiset tai sivumyötäiset. Muutamia mustelmia, runsaslukuisia hyttysenpistoja, palaneita neniä ja huonosti nukuttuja öitä lukuunottamatta aivan loistoreissu. Saaristomeri on kyllä varsinainen timantti, joka tarjoaa monenlaisia kokemuksia etsimättäkin. Kiitos Kimmo, kiitos Santtu. Oma sauna ja sänky kutsuvat.
perjantaina, heinäkuuta 27, 2007
Kuurausta kannella
Välillä pitää myös venettä huoltaa. Eilen notskilta tultaessa oli kengänpohjiin tarttunut nokea ja kansi oli täynnä mustia jälkiä. Kimmo otti kuurausharjan käteen ja suoritti pesutoimenpiteitä. Puhdasta tuli, ja orastava sade huuhtonee loput.
Vaihdoimme suunnitelmaa sataman suhteen. Gullkronan saunat olivat täynnä, ajamme hieman enemmän pohjoiseen, Pensariin.
Vaihdoimme suunnitelmaa sataman suhteen. Gullkronan saunat olivat täynnä, ajamme hieman enemmän pohjoiseen, Pensariin.
Ulkona luonnossa
Saavuimme Långlandetin luonnonsatamaan eilen illansuussa, melko tarkkaan 20 mailin legin päätteeksi. Kaksiosainen saari on satamakirjan kuvauksen mukainen; asumaton, karu mutta kaunis. Kävelimme ensitöiksemme pitkänomaisen, matalahkon toisen saarenosan kärkeen. Kanervaa, haapaa, koivua, pihlajaa, variksenmarjaa, vadelmaa, monenlaisia kukkia, pieneläinten luita, kalliota, aaltojen maihin huuhtomia esineitä... Olipas mukava pitkästä aikaa kulkea luonnossa ja hyppiä kiveltä toiselle rannalla.
Pitkä lenkki kävi kuntoilusta ja nälkä kurni vatsassa. Ei muuta kuin notskia virittelemään. Rannalla olikin hyvä vanha nuotiopaikka. Aiemmin päivällä Kökarista ostetut grillattavat ja halsteri pääsivät käyttöön. Halsteri pantiin kahteen osaan, ja saatiin erinomainen grilliritilä, joka sitten viritettiin nuotiota ympäröivien kivien varaan. Halsteri osoittautui erinomaiseksi viiden euron sijoitukseksi. Kimmolla oli veneessä kuivia koivuklapeja ja tuohta. Niillä laitettiin tuli alulle. Höökiä saatiin lisää kaatamalla Iniöstä ostetun brikettipussin loppu hiillokseen. Marinolia ei tarvinnut käyttää, tosin brikettien "syttymisen" odottaminen vaati kärsivällisyyttä.
Hiilloksen kuumuuteen asetettiin paistumaan aiemmin päivällä tyynemmässä säässä keitetyt perunat, saksalaiset juustotäytteiset pekonikäärenakit ja Aurora-sinihomejuustomakkarat. Hieman tomaattia lautaselle ja Castillo de Molinaa mukiin. Maistui nuotion äärellä aika mahtavalta.
Kellon lähestyessä kymmentä siirryimme mukien ja kameroiden kanssa saaren länsilaidalle ihailemaan auringonlaskua. Mitään spektaakkelia ei tarjottu, mutta mukava oli istuskella luonnon omassa elokuvateatterissa rantakalliolla. Siinä on sitä jotain.
Vaikka muita veneilijöitä ei saareen rantautunutkaan, myöhemmin illalla saaren paikallisasukkaat, aggressiiviset hyttyset vaivata pahoin. Nuotion savu karkotti osittain verenhimoiset imijät, mutta kirveli myös kovasti aurinkorasvan ja hien kyllästämiä silmiä. Oli pakko siirtyä Doris-keksien kanssa sisätiloihin. Kimmo on muuten kruunannut kyseiset keksit lajinsa kuninkaaksi. Tasangon kanelisydämet, joita myös varasimme mukaan, eivät horjuttaneet asemaa.
Långland (59.9511, 21.4973) ansaitsee 3/5. Kohtuusuojainen, vaikkakin avoin etelätuulille. Ei mitään asutusta eikä rakennuksia. Ei mitään spesiaalia, karu perusmeininki. Vihaisia hyttysiä. Muutoin todella rauhallinen paikka.
Nyt purjehdimme vauhdikkaasti pilvisessä säässä sivumyötäiseen kohti Gullkronaa.
Pitkä lenkki kävi kuntoilusta ja nälkä kurni vatsassa. Ei muuta kuin notskia virittelemään. Rannalla olikin hyvä vanha nuotiopaikka. Aiemmin päivällä Kökarista ostetut grillattavat ja halsteri pääsivät käyttöön. Halsteri pantiin kahteen osaan, ja saatiin erinomainen grilliritilä, joka sitten viritettiin nuotiota ympäröivien kivien varaan. Halsteri osoittautui erinomaiseksi viiden euron sijoitukseksi. Kimmolla oli veneessä kuivia koivuklapeja ja tuohta. Niillä laitettiin tuli alulle. Höökiä saatiin lisää kaatamalla Iniöstä ostetun brikettipussin loppu hiillokseen. Marinolia ei tarvinnut käyttää, tosin brikettien "syttymisen" odottaminen vaati kärsivällisyyttä.
Hiilloksen kuumuuteen asetettiin paistumaan aiemmin päivällä tyynemmässä säässä keitetyt perunat, saksalaiset juustotäytteiset pekonikäärenakit ja Aurora-sinihomejuustomakkarat. Hieman tomaattia lautaselle ja Castillo de Molinaa mukiin. Maistui nuotion äärellä aika mahtavalta.
Kellon lähestyessä kymmentä siirryimme mukien ja kameroiden kanssa saaren länsilaidalle ihailemaan auringonlaskua. Mitään spektaakkelia ei tarjottu, mutta mukava oli istuskella luonnon omassa elokuvateatterissa rantakalliolla. Siinä on sitä jotain.
Vaikka muita veneilijöitä ei saareen rantautunutkaan, myöhemmin illalla saaren paikallisasukkaat, aggressiiviset hyttyset vaivata pahoin. Nuotion savu karkotti osittain verenhimoiset imijät, mutta kirveli myös kovasti aurinkorasvan ja hien kyllästämiä silmiä. Oli pakko siirtyä Doris-keksien kanssa sisätiloihin. Kimmo on muuten kruunannut kyseiset keksit lajinsa kuninkaaksi. Tasangon kanelisydämet, joita myös varasimme mukaan, eivät horjuttaneet asemaa.
Långland (59.9511, 21.4973) ansaitsee 3/5. Kohtuusuojainen, vaikkakin avoin etelätuulille. Ei mitään asutusta eikä rakennuksia. Ei mitään spesiaalia, karu perusmeininki. Vihaisia hyttysiä. Muutoin todella rauhallinen paikka.
Nyt purjehdimme vauhdikkaasti pilvisessä säässä sivumyötäiseen kohti Gullkronaa.
torstaina, heinäkuuta 26, 2007
Takaisin Suomessa
Olemme onnistuneesti seilanneet takaisin Suomen aluevesille. Kuvassa takana Ahvenanmaan alueen horisonttia.
Tuuli on etelästä päin, joten nyt pääsemme etenemään hyvää vauhtia sivutuulen ansiosta. Långlandetin pitäisi ilmestyä näkyviin näillä hetkillä. GPS-navigoinnin avulla ollaan edetty reittiä, jota ei ole väylöitetty kartassa eikä täten merimerkeillä viitoitettu. Reittipisteet laitteseen ja suunta ottaen, piste pisteeltä.
Tuuli on etelästä päin, joten nyt pääsemme etenemään hyvää vauhtia sivutuulen ansiosta. Långlandetin pitäisi ilmestyä näkyviin näillä hetkillä. GPS-navigoinnin avulla ollaan edetty reittiä, jota ei ole väylöitetty kartassa eikä täten merimerkeillä viitoitettu. Reittipisteet laitteseen ja suunta ottaen, piste pisteeltä.
Aurinkoa ja auringonlaskuja
Tänään paistaa aurinko. Etenemme myötätuuleen, takaisin kohti Suomea. Myötätuulessa vene kulkee tuulen mukana, joten ei tunnu että tuulisi. Aurinko grillaa siis meitä oikein kunnolla. Rasvat paistuu iholla. Iltaan mennessä lienemme kypsät. Voidellaan tarvittaessa uusi kerros marinadia.
Eilisiltana ei ehtinyt kirjoitella. Ohjelmaa oli mukavasti. Saavuimme Kökarin Helsö-vierassatamaan jo puoli viiden maissa. Hetken auringonpalvonnan jälkeen kokattiin eka kerran tällä reissulla vähän jotain monimutkaisempaa. Keitettiin perunalohkot lähes kypsäksi, joukkoon kuutioitu viljasika(säilyke), kevätsipulia ja iso purkki ruokakermaa. Hieman aromisuolaa, pippurisekoitusta ja kuivattua sipulia. Annetaan hautua. Maistui todellakin hyvälle ruisleivän, sulatejuuston ja tomaattien kera.
Sauna oli jälleen varattu jo etukäteen. Santtu hoiti homman kotiin suomen, ruotsin ja englanninkielen onnistuneella sekakäytöllä. Ennen sitä ehdimme ottaa odotetun Minigolf EWC-tourin Helsön kaksitoistareikäisen osakilpailun. Jo ensimmäinen reikä teki merkittävän eron joutuessani käyttämään kaikki sallitut kuusi lyöntiä yrittäessäni saada palloa hiekkaisella huovalla pyörimään ylämäessä sijainneeseen pieneen reikään. Santtu hoiti tällaiset tapaukset varmemmin, ja muilla perusrei'illä ei eroa juuri tullut, joten nuo kirotut ylämäet koituivat kohtalokseni. Santtu johtaa täten touria jo kahdella peräkkäisellä osakilpailuvoitolla.
Golfinpeluun aikana Kimmo oli ehtinyt hoitaa tiskit venellä ja pääsimme saunomaan. Tällä kertaa oli tarjolla vähän varustellumpi sauna suihkuineen ja makeine vesineen. Remmarhamnissahan saimme saunoa kunnon mökkiolosuhteissa. Sauna virkisti taas kummasti kehoa ja mieltä. Siirryimme Havpaviljongeniin korkeammalle kalliolle ihailemaan auringonlaskua ja komeita maisemia. Hauska insidentti sattui paviljongin tiskillä Santun tilatessa ensimmäisenä virvokettaan; tarjoilija vastakysyi "Jäitä?" Siinä hetki mietittiin ja yritettiin hakea muistista mitä ruotsinkielessä kyseinen sana merkitsee. Santtu sitten kysyvästi "Mitä ne on?" jonka jälkeen jo itsekin tajusimme, että ensimmäistä kotimaistahan se tarjoilija käytti :) Viihdyimme tarjoilujen äärellä yhteen yöllä. Viimeisinä asiakkaina päätimme kuitenkin siirtyä veneelle ennen valomerkkiä. Ilta jatkui perinteisesti ristiseiskan merkeissä. En muuten ole voittanut vielä yhtään peliä. Yleensä puolessavälissä erää Kimmo tietää mitä kortteja muilla on ja kuka voittaa. Pelaa siinä sitten...
Illanvieton venymisestä johtuen aamu lähti hieman nihkeästi käyntiin, mutta mahtava auringonpaiste houkutteli meidät ylös, ulos ja lenkille. Polkupyörien vuokrausmahdollisuus oli saanut meidät harkitsemaan välipäivän pitämistä, sillä Kökarissa oli esitteiden ja nettisivun mukaan runsaasti nähtävää. No, meidät kohtasi Ahvenanmaan kirous; kaikki pyörät oli jo varattu. Ylläripylläri. Tiedä siis tämä: kun lähdet lomalle Ahvenanmaalle, varaa haluamasi aktiviteetit etukäteen, muuten ei tarvitse miettiä tekevänsä mitään spessua.
Damn. No, pikapalaverin jälkeen päätimme kerätä kamat, käydä kaupassa ja suunnata merille. Handelista täydennettiin leipä-, sulatejuusto-, metukka- ja kahvivarasto, sekä varauduttiin illan spydäri- ja/tai grilliherkkuihin. Helsön Fiskelagista eli paikalliselta kirpputorilta löysin aivan uskomattoman hienon keksinnön; Banana Guardin. Se on banaanille tarkoitettu käyrä ja kova kotelo. Ei enää muussaantuneita banaaneja squash-kamppeiden seassa repussa. Hurraa insinöörit!
Pisteet Kökarin Helsölle (59.9506, 20.924) yksimieliset 4/5. Hyvä satama (maksu 15€), hyvinvarustettu lähes kaupanomainen kioski, hyvä sauna (11€ kolmelta hengeltä), hieno paviljokiravintola (palvelua suomeksi). Moitimme rajallista vuokrapyöräkapasiteettia ja roskaisia minigolfratoja.
Jatkamme itsemme grillaamista ja opettelemme GPS-navigointia karttapisteiden avulla päästäksemme takaisin Suomeen, Långlandin luonnonsatamaan. Turun Partio-Sissien ultrahyödyllisen satamakirjan mukaan saamme nauttia kauniin karusta asumattomuudesta. Vaan riittääkö tuulen nopeus viedäkseen meidät hitaasti perille, ennenkuin kapteenin hihat palavat joutavaan lillumiseen?
P.S. Asfaltti Ahvenanmaalla on todellakin punaista. Sinänsä outoa, koska paikalliset kalliot eivät tähän mennessä ole vaikuttaneet sen punaisemmilta kuin suomalaisemmatkaan. Ehkäpä he käyttävät lisäaineita värjäämiseen? Punajuurimehua?
P.P.S. Santun puhelin kävi äsken vaarallisen lähellä vapaata "pudotusta". Syvyyttä olisi tosin ollut vain 20m. Mitään ei tällä reissulla ole hukattu, yksi lippis on käyty kalastamassa takaisin :)
keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2007
Pohjam'maan poijaat isos maailmas
Täällä sitä ollaan, Ahvenanmaan puolella, suuressa maailmassa. Ahvenanmaan lipussa on ruotsin pohjaväritys, keltainen risti sinisellä pohjalla. Suomen (vaakunan) värejä kunnioitetaan punaisella ohuemmalla ristillä keltaisen sisällä.
Kumlinge tarjosi viidentoista euron hintaan meille rauhaisan yöpaikan ja kymmenen euron hintaan odotetun saunahetken. Pisteet 4/5. Mukava mesta. Leppoinen tunnelma. Hyvä satama. Tuntuu, että saunominen nostaa pisteitä melkein itsestään :) Livemusa plussaa. Muuta Kumlingen ison saaren tarjontaa ei tutkittu. Oltiin muuten sataman pienimmällä veneellä liikkeellä. Meillä ei ollut kynnysmattoa laiturilla eikä Marimekkoa kahvipöydässä, mutta hyvin viihdyttiin hyttysistä huolimatta.
Aamu alkoi hitaasti. Puoli yhdentoista maissa päästiin starttaamaan. Kuuntelimme näet illalla myöhään kioskin terassilla vaasalaisen trubaduurin, Kullen, kitara- ja laulutulkintoja tunnetuista biiseistä. Hyvin mies veti, ja paikoin sain yleisönkin mukaan. (Suomen)ruotsalaiset kappaleet eivät tosin kaikki auenneet. Jaksoimme pelata tämän jälkeen veneellä vielä ristiseiskaa puoli kahteen yöllä...
Nyt suuntaamme etelään kohti Kökaria, parinkymmenen mailin päähän. Tuuli on sisempänä saarien suojassa lähes olematon, mutta toivottavasti ulompana väylällä puhaltaa. Eilen Kumlingeä lähestyttäessä oli kyllä makeita isoja aaltoja. Tänään ei moisesta tietoakaan. Tätä on purjehtiminen. Erilaisia ovat päivät.
Kökarissa on kuulemma minigolfrata. Asiallista. EWC tour jatkuu.
Edit 08.08.2007: Kullen linkki korjattu.
tiistaina, heinäkuuta 24, 2007
Mot Åland
Aamulla odotimme hieman yöllä alkaneen sateen taukoamista. Yhdentoista maissa päätettiin ottaa ja laittaa vene kuntoon, mikä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Sade taukosi, ja vain pari pisaraa saimme matkan varrella.
Hyvässä tuulessa olemme harjoitelleet kryssimistä, ja kyllähän se jo mallikkaasti kolmestaan sujuukin. Olemme saapuneet Ahvenanmaan alueelle, tavoitteena Kumlingen saari ja siellä Remmarshamnin satama. Soitimme jo etukäteen ja varasimme saunan, edellisistä täyteenbuukatuista illoista viisastuneena.
Iniön kunnassa asuu n. 250 ihmistä, ja aika hiljaista vaikuttikin olevan kun käväisimme paikallisessa k-kaupassa ja aktivitetshusetin valokuvanäyttelyssä. Iniö saa raadilta 1/5, 3/5 ja 3/5. Suojainen hyvä satama. Avotulta ei saanut tehdä, mutta onneksi grillikatos löytyi. Ravintolakahvila oli auki mukavan myöhälle. Palvelualttiutta hieman moititaan, mutta tarvittavat asiat saatiin kyllä. Minigolf sateessa oli erikoinen kokemus :)
Saa nähdä miten pärjätään suomenkielellä Kumlingessa. Puhelimeen löydettiin ainakin yksi suomea puhuva saunan varauksen ottanut. Nyt täytyy keskittyä aallokkoon reagoimiseen.
maanantaina, heinäkuuta 23, 2007
Hylkeitä ja hyvää tuulta
Päivä 2 complete.
Reitti: Vepsä-Iniö.
Matka: 31.6 mailia.
Kesto: 5h 45min.
Keskinopeus: 5.5 mailia/h.
Huippunopeus: 9.9 mailia/h.
Reitti: Vepsä-Iniö.
Matka: 31.6 mailia.
Kesto: 5h 45min.
Keskinopeus: 5.5 mailia/h.
Huippunopeus: 9.9 mailia/h.
Pääsimme suunnitelmien mukaan Iniöön. Matka ei ollutkaan liian pitkä kuten jossain vaiheessa arvioitiin. Hyvässä tuulessa matkaa taitettiin helposti. Keskinopeus on huimat 5.5 mailia tunnissa, ja isoilla aalloilla surffatessa saatiin hetkellisesti lähes valonnopeus 9.9 mailia tunnissa.
Johanneskobbenin kohdalla näimme hylkeen pään pistävän esiin vedestä. Hauska kaveri kaukaakin katsottuna. Loppumatkasta hieman kastuttiin, ja saatiin melkoiset reilu 10 m/s tuulenpuhurit naamalle Iniön edustalla purjeita laskettaessa. Santun lippis käytiin sattuneesta syystä poimimassa vedestä :)
Oletko pelannut Iniössä minigolffia vesisateessa gore-texit päällä? En minäkään, ennen tätä päivää. Santtu kruunattiin kahdeksantoistareikäisen Iniö Extreme Weather Conditions Minigolf Championships 2007 -kisan kuninkaaksi. Ratkaisu tapahtui viimeisellä kahdella reiällä, jossa mestari löi hole-in-onet kasvattaen eroa toiseksi tulleeseen (allekirjoittanut) seitsemällä pisteellä. Katkera on tappio.
Iniöön (60.3966, 21.3908) emme ole ehtineet juurikaan tutustua, olemme Norrbyn vierassatamassa. Paikallisesta kioskista/ravintolasta ostimme hieman brikettejä, ja grillasimme pihakatoksessa -- Marinolin sytytysavustuksella -- sunnuntaina hankkimamme ryynärit (ryynimakkarat) ja kabikset (Kabanossit). Älkää kokeilko Marinolilla sytyttämistä kotona.
Huomenna lähdetään tavoittelemaan merikarttasarjan C aluetta eli Ahvenanmaan ulkosaaristoa. Satoi tai paistoi. Luultavasti sataa.
All sorts -lakritsi maistuu ja Radio Suomi soittaa bluesia. Näihin tunnelmiin. Öitä.
Rockin' all night
Yö Vepsässä oli melkoista keinutusta eli rokkaamista. Tuuli kääntyi yön mittaan puhaltamaan idästä, ja laituri oli avoin tuulelle. Niinpä keikuimme kehdossa välillä rajustikin. Nukuimme silti melko pitkään, onhan nyt loma kaikilla.
Vepsän saari oli mukava, Turun kaupungin pieni saari. Kaikilta meiltä 3/5 pistettä. Poijut liian lyhyet. Tulentekopaikka oli hyvä, puut tosin aika kaukana. Hienot maisemat vaikeakulkuisen näköalakallion laelta. Hyvät polut. Majoittumismahdollisuudet myös mökissä tai teltassa. Ravintola (ei testattu) ja saunanvarausmahdollisuus, joka tosin umpeutui jo klo 19 kioskin mentyä kiinni... Avoin tuulille. Mutta teoriassa todella monipuoliset palvelut vaikkei kyseessä ollutkaan palvelusatama.
Nyt edetään hyvää lähes kuuden solmun keskivauhtia kohti uutta määränpäätä. Ryhmäpalaverin tuloksena valintamme on joko Kestiö tai Iniö. Nyt kuitenkin kapteeni arvelee, että tulee pitkä siivu vaikka vauhti jatkuisikin hyvänä. Palaveeraamme kohta uudestaan. Hyvässä tuulessa olisi mukava edetä niin kauas kuin jaksaa, mutta sieltä kaukaa on yhtä pitkä matka takaisin, ja silloin tuulet eivät välttämättä ole yhtä hyvät...
Sääennusteen mukaan huomenna tuulee ja sataa. Nautimme siis vielä auringonpaisteesta ja suotuisasta tuulesta.
Vepsän saari oli mukava, Turun kaupungin pieni saari. Kaikilta meiltä 3/5 pistettä. Poijut liian lyhyet. Tulentekopaikka oli hyvä, puut tosin aika kaukana. Hienot maisemat vaikeakulkuisen näköalakallion laelta. Hyvät polut. Majoittumismahdollisuudet myös mökissä tai teltassa. Ravintola (ei testattu) ja saunanvarausmahdollisuus, joka tosin umpeutui jo klo 19 kioskin mentyä kiinni... Avoin tuulille. Mutta teoriassa todella monipuoliset palvelut vaikkei kyseessä ollutkaan palvelusatama.
Nyt edetään hyvää lähes kuuden solmun keskivauhtia kohti uutta määränpäätä. Ryhmäpalaverin tuloksena valintamme on joko Kestiö tai Iniö. Nyt kuitenkin kapteeni arvelee, että tulee pitkä siivu vaikka vauhti jatkuisikin hyvänä. Palaveeraamme kohta uudestaan. Hyvässä tuulessa olisi mukava edetä niin kauas kuin jaksaa, mutta sieltä kaukaa on yhtä pitkä matka takaisin, ja silloin tuulet eivät välttämättä ole yhtä hyvät...
Sääennusteen mukaan huomenna tuulee ja sataa. Nautimme siis vielä auringonpaisteesta ja suotuisasta tuulesta.
sunnuntaina, heinäkuuta 22, 2007
Kärryt täyteen ruokaa
Päivä 1 complete.
Reitti: Naantali-Vepsä.
Matka: 7,6 mailia.
Kesto: 2,5 tuntia.
Turku nähtiin vain vilaukselta. Otimme heti taksin Naantalin S-markettiin, jossa Kimmo jo odottelikin. Ostoskärryyn lastattiin pikaisesti arviolta kolmen henkilön viikon ruoat. Listalla tulee olemaan perinteisiä purjehdusreissuteemoja, joista tuonnempana lisää.
Naantalin vierasvenesatama on varsin hieno paikka. Siihen ei kuitenkaan juuri ehditty tutustua. Purettiin kauppalasti veneeseen, käytiin tarpeellisilla asioilla, puettiin liivit ja lähdettiin etsimään tuulia. Kello oli iltapäivää kahden maissa.
Naantalin kapeikosta ajettiin koneella pois kolmen vartin verran. Komeassa auringonpaisteessa ja miedossa tuulessa pääsimme taittamaan matkaa jonkun verran. Olimme varanneet illalliseksi kananfileitä, joten grillausmahdollisuutta etsittiin yöpaikan osalta. Airiston megaspektaakkeliin ei haluttu mennä, joten lyhyen kantaman ainoa vaihtoehto oli Vepsän saari.
Vepsä (GPS-koordinaatit leveys 60,3763, pituus 22,0774) on pieni mutta korkea saari. Esitteen mukaan Airiston korkein kohta. Monenlaista fasiliteettiä löytyy; mökit, saunat, luontopolku, vessat, grillimismahdollisuudet. Meitä kiinnosti avotulella pelaaminen. Kanan minuuttifileet paistuivat mukavasti. Ja sittenhän meillä oli Vihneen erikoiset. Otetaan pussi ruispaloja. Paketti voita. Yksi emmental-juusto. Voidellaan ruispalan toinen puoli runsaalla kerroksella oikeaa voita. Päälle kaksi siivua emmentaalia. Laitetaan grilliin. Odotetaan että juusto kuplii. Nautitaan hieman jäähtyneenä, mutta vain hieman. Maistuu erittäin hyvältä.
Saunavuoroa ei saatu, joten chillaillaan veneellä. Olimme jo hetken yksin laiturissa, mutta nyt saimme seuraksemme moottoriveneen. Ihastelemme jälleen auringonlaskua ja hiljenevää iltaa. Huomenna lähdetään mitä todennäköisimmin länteen.
Reitti: Naantali-Vepsä.
Matka: 7,6 mailia.
Kesto: 2,5 tuntia.
Turku nähtiin vain vilaukselta. Otimme heti taksin Naantalin S-markettiin, jossa Kimmo jo odottelikin. Ostoskärryyn lastattiin pikaisesti arviolta kolmen henkilön viikon ruoat. Listalla tulee olemaan perinteisiä purjehdusreissuteemoja, joista tuonnempana lisää.
Naantalin vierasvenesatama on varsin hieno paikka. Siihen ei kuitenkaan juuri ehditty tutustua. Purettiin kauppalasti veneeseen, käytiin tarpeellisilla asioilla, puettiin liivit ja lähdettiin etsimään tuulia. Kello oli iltapäivää kahden maissa.
Naantalin kapeikosta ajettiin koneella pois kolmen vartin verran. Komeassa auringonpaisteessa ja miedossa tuulessa pääsimme taittamaan matkaa jonkun verran. Olimme varanneet illalliseksi kananfileitä, joten grillausmahdollisuutta etsittiin yöpaikan osalta. Airiston megaspektaakkeliin ei haluttu mennä, joten lyhyen kantaman ainoa vaihtoehto oli Vepsän saari.
Vepsä (GPS-koordinaatit leveys 60,3763, pituus 22,0774) on pieni mutta korkea saari. Esitteen mukaan Airiston korkein kohta. Monenlaista fasiliteettiä löytyy; mökit, saunat, luontopolku, vessat, grillimismahdollisuudet. Meitä kiinnosti avotulella pelaaminen. Kanan minuuttifileet paistuivat mukavasti. Ja sittenhän meillä oli Vihneen erikoiset. Otetaan pussi ruispaloja. Paketti voita. Yksi emmental-juusto. Voidellaan ruispalan toinen puoli runsaalla kerroksella oikeaa voita. Päälle kaksi siivua emmentaalia. Laitetaan grilliin. Odotetaan että juusto kuplii. Nautitaan hieman jäähtyneenä, mutta vain hieman. Maistuu erittäin hyvältä.
Saunavuoroa ei saatu, joten chillaillaan veneellä. Olimme jo hetken yksin laiturissa, mutta nyt saimme seuraksemme moottoriveneen. Ihastelemme jälleen auringonlaskua ja hiljenevää iltaa. Huomenna lähdetään mitä todennäköisimmin länteen.
Matkalla Turkuun
Sunnuntaiaamu. Seikkailu alkaa. Olemme Santun kanssa junassa kohti Turkua, josta siirrymme taksilla Kimmon veneelle Naantalin vierasvenesatamaan.
Päivä on aurinkoinen ja lämmin, ainakin toistaiseksi. Naantalista etsitään joku marketti ja laaditaan viikon ruokalista kolmen kokin voimin. Tiskivuoro, anyone?
Päivä on aurinkoinen ja lämmin, ainakin toistaiseksi. Naantalista etsitään joku marketti ja laaditaan viikon ruokalista kolmen kokin voimin. Tiskivuoro, anyone?
lauantaina, heinäkuuta 21, 2007
Kesälomat 2007
Rakas päiväkirja, siitä on jo hyvän aikaa. Kevät on mennyt työn ja harrastusten merkeissä. Normipäivää on painettu siis. Paljon on ehtinyt tapahtua kaikesta huolimatta.
Kauppa&keskus Hervannan Duo on valmistunut ja avattu, samoin sen alla lymyävä parkkiluola. Vapun alla avajaispäivänä kävimme toki kääntymässä Hervannan mittakaavaan suhteutettuna järjettömän kokoisessa kompleksissa. Moni muukin oli lähtenyt ihmettelemään tätä megaluokan tapahtumaa, ja niinpä keskelle työpäivää osunut visiitti jätti meidät kakkukahvitta armottomien jonojen takia. Sittemmin trafiikki keskuksessa on hiljentynyt, ja perjantaina työpäivän jälkeen voi rauhallisin mielin mennä S-Marketiin pyörimään, ilman kassajonotuksen aloittamisen optimointia.
Itse kauppakeskus, tai tarkemmin ottaen sen uusi vastavalmistunut puoli, on sisältä T-kijaimen muotoinen. Kirjaimen alaspäin suuntautuvassa haarassa on pieniä liikkeitä kummankin puolen korkeaa ja avaraa käytävää. Ylähaaroissa on sitten isot päivittäistavarakaupat, Hervannan S-market, K-HerkkuDuo ja Lidl. Jälkimainitut odottavat edelleen osaltani ensikosketustaan. S-marketista tuli, kuten ennustettua, minun "lähikauppani". Sen hyllykokoonpano ei ihan vielä ole iskostunut lihasmuistiin, vaikka varsin järjestelmällinen onkin. En siis voi mennä silmät kiinni ostoskärryjen kanssa kaupassa ja ojennella kättäni aina sopivin väliajoin pudottaakseni kärryyn haluamiani tuotteita.
S-market Hervannan plussat:
Muiden lähtiessä kesälomille juhannuksen jälkeen tai viimeistään heinäkuun alussa jäin itse vielä odottelemaan lomien alkua. Mukavan rauhallista istuskella ilmastoidussa toimistossa ja käydä läpi rästiin jääneitä sähköposteja ilman alituisia katkoja keskittymisen tilassa. Tuli nähtyä ja koettua myös iPhone. On se ihan hieno peli. Eihän siinä juuri mitään ominaisuuksia ole, mutta sormikäytettävyys on hyvin toteutettu ja performance on kohdallaan. Nuo kaksi ominaisuutta applemaiseen helppokäyttöisyyteen yhdistettynä on aika ykkösjuttu. Tekstinsyöttö on toki odotetusti laitteen heikoimpia puolia, näppäimistö kun on vain ruudulla virtuaalisesti.
Tammerfest tuli tsekattua jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan. Vuoden 2007 trendi oli sama kuin viime vuosina; lähes samat esiintyjät, lähes samat esiintymispaikat, hinnat +20%. Kaupunkifestari vetää silti hyvin väkeä. Onhan se hienoa päästä kotiin nukkumaan joka päivä. Neljä päivää jaksettiin heilua, töiden ohessa tosin. Mutta hyvä näin. Onnistuimme tänä vuonna menestyksekkäästi välttämään lähes jokaisen konsertin jota alunperin suunnittelimme. Ei se mitään. Näillä mennään.
Nyt on lomia vietetty vajaa viikko, toinen viikko jäljellä. Loman pitäminen paloissa on edelleen suuri virhe, mutta tänä vuonna siihen on olemassa tiettyjä syitä. Vaan kovin puuduksissa sitä tuntuu olevan. Melkoista velttoilua koko loman alku. Muutamia hommia sentään saatiin Ilmajoella kuosiin, mutta kovin moni jäi odottamaan tekijäänsä. Toivottavasti syksyn mittaan saadaan viikonloppuja hyödynnettyä.
Toinen lomaviikko käytetään edellisvuosien tapaan purjehtimiseen. Kimmo oli jälleen niin ystävällinen ja tarjosi paikkaa venessään, joka tänäkin vuonna purjehtii saaristomerellä. Tarkempi toimintasuunnitelma on laatimatta, mutta aikasemmasta viistastuneena ei ole järkevää kuin isojen suuntaviivojen vetämiseen. Luonnonvoimien käyttäytymiseen ei juurikaan voi vaikuttaa, joten sinne mennään mihin nokka osoittaa, peräsin kääntää ja tuuli vie. Sadetta saataneen. Viime vuonna jäi kokonaan kastumatta.
Huomenaamulla tähdätään Santun kanssa Naantaliin. Santtu lähtee tänä vuonna mukaan, ottaen osaa eka kertaa tähän sessioon. Marraskuun 2006 reissu Atlantin yli oli varmasti kova kokemus, ja nyt lienee siitä toivuttu.
Kauppa&keskus Hervannan Duo on valmistunut ja avattu, samoin sen alla lymyävä parkkiluola. Vapun alla avajaispäivänä kävimme toki kääntymässä Hervannan mittakaavaan suhteutettuna järjettömän kokoisessa kompleksissa. Moni muukin oli lähtenyt ihmettelemään tätä megaluokan tapahtumaa, ja niinpä keskelle työpäivää osunut visiitti jätti meidät kakkukahvitta armottomien jonojen takia. Sittemmin trafiikki keskuksessa on hiljentynyt, ja perjantaina työpäivän jälkeen voi rauhallisin mielin mennä S-Marketiin pyörimään, ilman kassajonotuksen aloittamisen optimointia.
Itse kauppakeskus, tai tarkemmin ottaen sen uusi vastavalmistunut puoli, on sisältä T-kijaimen muotoinen. Kirjaimen alaspäin suuntautuvassa haarassa on pieniä liikkeitä kummankin puolen korkeaa ja avaraa käytävää. Ylähaaroissa on sitten isot päivittäistavarakaupat, Hervannan S-market, K-HerkkuDuo ja Lidl. Jälkimainitut odottavat edelleen osaltani ensikosketustaan. S-marketista tuli, kuten ennustettua, minun "lähikauppani". Sen hyllykokoonpano ei ihan vielä ole iskostunut lihasmuistiin, vaikka varsin järjestelmällinen onkin. En siis voi mennä silmät kiinni ostoskärryjen kanssa kaupassa ja ojennella kättäni aina sopivin väliajoin pudottaakseni kärryyn haluamiani tuotteita.
S-market Hervannan plussat:
- Avara ja tavallaan looginen layout.
- Valmisruoka- ja salaattitiski ystävällisen palvelun kera. Aina ei jaksa/ehdi laittaa itse ruokaa.
- Hyvä valikoima, etenkin tuoreita hedelmiä on lähes joka lähtöön. Boonusta luomu- ja reilun kaupan tuotteista.
- Vähän jonottamista.
- Seduboonusta.
- Hedelmät, leivät, lihat, maidot... mutta sitten menee hankalaksi; missä pasta, missä kahvit, missä mehut?
- Reilun kaupan mehut poistuivat kaupan valikoimista jo muutaman viikon jälkeen. Niille ei kuulemma ole riittävästi menekkiä. Mitä kummaa?
- Liian tehokas ilmastointi. Shortseissa tulee kylmä.
Kauppakeskus on kokonaisuutena ihan ok mesta. Avara, valoisa ja korkea. Olisi ehkä olettanut että toinen kerros olisi rakennettu tarjoamaan lisätilaa pienemmille yrityksille. Mutta korkeat tilat ovat aina asiallisia (paitsi Hermia 3:n kaikuisa ruokala). Ehkä vähän sellainen kliininen olo tulee. Missä koristelut ja sisustusideat sisällä? Kasvit ja yksityiskohdat? Yhdistetty Spice Ice / Robert's Coffee on mukava hengailupaikka ihan T-risteyksen reunustalla. Hemtex oli selkeä pettymys. Mitään hirveän laadukasta tuotetta siellä ei ole myynnissä. Sääli. Trendikamaa halvalla toteutettuna. Alkon valikoima ei laajentunut. Ruokaravintoiloita ei edelleenkään ole, ellei kiinalaista ja Kotipizzaa lasketa.
Kauppakeskuksen valmistuttua hiljeni rakentamisen melu. Helpotus. Mutta vain hetkeksi. Nyt on ex-Tapsantorin parkkipaikka revitty auki. Uusi asfalttiko? Laittaisivat samantien koko parkkipaikan kuntoon... loppuu se pöliseminen!Muiden lähtiessä kesälomille juhannuksen jälkeen tai viimeistään heinäkuun alussa jäin itse vielä odottelemaan lomien alkua. Mukavan rauhallista istuskella ilmastoidussa toimistossa ja käydä läpi rästiin jääneitä sähköposteja ilman alituisia katkoja keskittymisen tilassa. Tuli nähtyä ja koettua myös iPhone. On se ihan hieno peli. Eihän siinä juuri mitään ominaisuuksia ole, mutta sormikäytettävyys on hyvin toteutettu ja performance on kohdallaan. Nuo kaksi ominaisuutta applemaiseen helppokäyttöisyyteen yhdistettynä on aika ykkösjuttu. Tekstinsyöttö on toki odotetusti laitteen heikoimpia puolia, näppäimistö kun on vain ruudulla virtuaalisesti.
Tammerfest tuli tsekattua jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan. Vuoden 2007 trendi oli sama kuin viime vuosina; lähes samat esiintyjät, lähes samat esiintymispaikat, hinnat +20%. Kaupunkifestari vetää silti hyvin väkeä. Onhan se hienoa päästä kotiin nukkumaan joka päivä. Neljä päivää jaksettiin heilua, töiden ohessa tosin. Mutta hyvä näin. Onnistuimme tänä vuonna menestyksekkäästi välttämään lähes jokaisen konsertin jota alunperin suunnittelimme. Ei se mitään. Näillä mennään.
Nyt on lomia vietetty vajaa viikko, toinen viikko jäljellä. Loman pitäminen paloissa on edelleen suuri virhe, mutta tänä vuonna siihen on olemassa tiettyjä syitä. Vaan kovin puuduksissa sitä tuntuu olevan. Melkoista velttoilua koko loman alku. Muutamia hommia sentään saatiin Ilmajoella kuosiin, mutta kovin moni jäi odottamaan tekijäänsä. Toivottavasti syksyn mittaan saadaan viikonloppuja hyödynnettyä.
Toinen lomaviikko käytetään edellisvuosien tapaan purjehtimiseen. Kimmo oli jälleen niin ystävällinen ja tarjosi paikkaa venessään, joka tänäkin vuonna purjehtii saaristomerellä. Tarkempi toimintasuunnitelma on laatimatta, mutta aikasemmasta viistastuneena ei ole järkevää kuin isojen suuntaviivojen vetämiseen. Luonnonvoimien käyttäytymiseen ei juurikaan voi vaikuttaa, joten sinne mennään mihin nokka osoittaa, peräsin kääntää ja tuuli vie. Sadetta saataneen. Viime vuonna jäi kokonaan kastumatta.
Huomenaamulla tähdätään Santun kanssa Naantaliin. Santtu lähtee tänä vuonna mukaan, ottaen osaa eka kertaa tähän sessioon. Marraskuun 2006 reissu Atlantin yli oli varmasti kova kokemus, ja nyt lienee siitä toivuttu.
maanantaina, huhtikuuta 23, 2007
Tapsantorin tuhkasta nousee Duo
Olen asunut Hervannassa jo lähes 8½ vuotta. Koko sinä aikana K-Supermarket Tapsantori on edustanut keskeisintä Hervantaa. Nyt, omistajavaihdoksen ja kauppakeskuksen laajennuksen myötä se lasketaan haudan lepoon. Surullista.
Tapsantorin valomainoksen keltaisista jättikirjaimista ensimmäinen "T" on kuvaa otettaessa jo irrotettu. Kirjaimet saavat kenties uuden kodin -- mitäs sananmuunnoksia niistä saisi?
Mutta ei surra maanantaina. Tuhkasta nousee upouusi kauppa&keskus Duo. Torstaina.
Kuvat otin tänä aamuna, ensimmäisen oikealla kameralla parvekkeeltaja toisen kännykällä matkalla duuniin.
Thai lihapullat hihareseptillä
Oli pakko kokeilla pitkästä aikaa pyöräytellä lihapullia. Innoittajana toimi työpaikkaruokalan, Sodexhon, east&west -teemaosaston osuvasti nimetyt "Thai Maman" lihapullat.
Kurkistin hihaan ja ravistelin seuraavanlaisen reseptin esille:
1 purkki eli 2½ dl Valio Cocos & Lime 5% -ruokakermaa
1 dl Meira maustettua korppujauhoa
1 dl normaalia korppujauhoa
1 kananmuna
1 Knorr ranskalainen sipulikeittoainespussi
500 g suomalaista paistijauhelijaa
1 purkki Valio feta 9% laktoositon -kuutioita
100 g tuoretta inkivääriä raastettuna
Korppujauhot, sipulikeittoainekset, kerma ja kananmuna kippoon. Sekoita ja anna turvota hetken. Kaikki muut aineet sekaan ja puhdas käsi perään. Muodosta lihapullataikina. Pyörittele kostutetuin käsin pullat uunipellille. Paista 225 astetta, 15 min.
(kuvassa pullat ennen paistamista, ei niistä oikeasti tuollaisia punaisia tule...)
Normaaleja korppujauhoja heitin perään siksi, että maustetut pääsivät loppumaan kesken. Maustettua jauhoa ei tosin kannata yliannostaa, sillä se sisältää suolaa, ja sitä saadaan taikinaan jo sipulikeitosta ja fetasta. Tuore inkivääri oli 140 gramman köntsä, josta hukkaan meni aika paljon pienten ulokkeiden ja kuoren poiston jälkeen.
Erinomaisen hyvää. Yllätin jälleen itseni hiha- ja stetson-menetelmien menestyksekkäässä soveltamisessa :) Seuraavalla kerralla täytyy lisätä hieman tulisuutta mukaan.
keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007
Kahdeksan päivää Duoon
Torstaina 26. huhtikuuta 2007 avataan Hervannassa liikekeskuksen upouusi laajennusosa, Kauppakeskus Duo. Aivan välittömässä naapurissani, paikalla missä vielä 1½ vuotta sitten oli kalliota, seisoo nyt 25 miljoonaa euroa maksanut 15000 neliömetrin punainen ostosparatiisi.
Kauppakeskuksen tavoite on kolme miljoonaa kävijää vuositasolla. Se tarkoittaa, että jokainen hervantalainen käy ~100 kertaa visiitillä vuosittain. Omalla kohdallani tämä ainakin toteutuu, ruokakaupassa tulee käytyä kuitenkin useimmiten kahdesti viikossa. Se tarkoittaa myös sitä, että päivittäin keskuksessa vierailee 10000 ihmistä.
Mikä parasta, palveluvalikoima laajenee Hervannassa. Itse odotan eniten uutta avattavaa S-Marketia. Lisäksi tulee mukavia hengailumestoja kuten Robert's Coffee, Spice Ice, Kotipizza ja myöhemmin remontoitin kohteeksi joutuvaan vanhaan osaan Subway. Kerrassaan loistavaa. Entisen Sparin tiloihin avaa ovensa Lidl. Ehkä minäkin voin sitten täyttää aukon yleissivistyksessäni, ja tarkistaa mistä tässä saksalaisperäisessä konseptissa on oikein kyse. Yksi hyvä ruokaravintola olisi myös toivelistalla, joohan? Joohan?
Jes, eli kymmeneltä ensi viikon torstaina. Voitte olla varmoja, että allekirjoittanut on paikalla kun tämä megaspektaakkeli avautuu.
Lisää asiaa wikissä ja rakennuttaja Cityconin alkuperäisessä pressitiedotteessa.
(nyt soi: Junkie XL - Today)
Kauppakeskuksen tavoite on kolme miljoonaa kävijää vuositasolla. Se tarkoittaa, että jokainen hervantalainen käy ~100 kertaa visiitillä vuosittain. Omalla kohdallani tämä ainakin toteutuu, ruokakaupassa tulee käytyä kuitenkin useimmiten kahdesti viikossa. Se tarkoittaa myös sitä, että päivittäin keskuksessa vierailee 10000 ihmistä.
Mikä parasta, palveluvalikoima laajenee Hervannassa. Itse odotan eniten uutta avattavaa S-Marketia. Lisäksi tulee mukavia hengailumestoja kuten Robert's Coffee, Spice Ice, Kotipizza ja myöhemmin remontoitin kohteeksi joutuvaan vanhaan osaan Subway. Kerrassaan loistavaa. Entisen Sparin tiloihin avaa ovensa Lidl. Ehkä minäkin voin sitten täyttää aukon yleissivistyksessäni, ja tarkistaa mistä tässä saksalaisperäisessä konseptissa on oikein kyse. Yksi hyvä ruokaravintola olisi myös toivelistalla, joohan? Joohan?
Jes, eli kymmeneltä ensi viikon torstaina. Voitte olla varmoja, että allekirjoittanut on paikalla kun tämä megaspektaakkeli avautuu.
Lisää asiaa wikissä ja rakennuttaja Cityconin alkuperäisessä pressitiedotteessa.
(nyt soi: Junkie XL - Today)
maanantaina, huhtikuuta 09, 2007
Zurück im Finnland
Suomessa on kylmä mutta aurinkoinen sää. Tikkurilan aseman mittari näyttää +5. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta. Berliinin viima vaihtuu lähes samanlaiseen, mutta skandinaavisemmin hieman kylmempään. Ollaan takaisin Suomessa.
Berliini on nähty ja koettu. Kaikki tärkeimmät turistirysät lienee kierretty, eikä niissä todellakaan tarvinnut olla yksin. Koko kaupunki oli täynnä pääsiäisenviettoon lähteneitä saksan- ja ulkomaalaisia. Kovin vaikea on päästä eroon länsimaisuudesta, office blockeista, modernista arkkitehtuurista, kaupallisuudesta ja markkinahumusta. Emme tosin sitä kovin vakavasti yrittäneetkään. Ehkä Friedrichshain tarjosi valtavirrasta poikkeavaan mieltyneelle jotain erilaista ja anarkistista.
Lennot lennettiin siis letkeästi halpalentoyhtiö Air Berlinillä (http://www.airberlin.com/). Vaikka ko. yhtiö mainostaa lentojensa hintojen alkavan 29 eurosta, meidän lennot olivat kyllä kaukana siitä, kallimpaan suuntaan... Perillä etsittiin paikallisliikenteen tiski (http://www.bvg.de/), ostettiin 72 tunnin turistikortit ja jonotettiin iltapäiväruuhkan bussissa kohti keskustaa. Hotelli löytyi saksalaisen nettivarausjärjestelmän (http://www.hrs.de/) kautta. Hotelli oli pelkästään positiivinen yllätys; perheen pyörittämä, siisti, edullinen, iso huone, hyvä aamupala, lähellä Potsdamer Platzia.
Tegel, Potsdamer Platz, Hauptbahnhof, Stresemannstraße, Checkpoint Charlie, Alexanderplatz, Brandenburgin tori, Tiergarten, IMAX 3D, Friedrichshain, Kurfürstendamm, KaDeWe, Berliinin Olympiastadion ja Hertha BSC Berlinin kotiottelu, Deutsches Teknikmuseum, TV-torni... Halford, Jailbreak ja K17-klubi... Maredo, Valpiano, Linnebraü, Jostly, Burger King... Paljon tuli nähtyä, mutta enemmän jäi näkemättä --Berliini on todellakin massiivinen kaupunki, suurin missä minä olen koskaan käynyt. Toisaalta minä en ole käynyt paljon missään.
Mitä jäi päällimmäisenä mieleen? No, teknisorientoituneena ihmisenä on pakko mainita IMAX 3D -leffat; kolmiulotteisuuden tuntu elokuvassa ei ole koskaan ollut niin vahva. Toisena on mainittava jättimäinen tekniikan museo, jossa riittää nähtävää ja kokeiltavaa koko päiväksi ellei moneksi. Hieman Heureka-tyyppisenä mestana pääsi itse kokeilemaan erilaisia teknisiä sovelluksia. Ja KaDeWe (http://www.kadewe-berlin.de/), euroopankokoinen tavaratalo, jossa sielläkin olisi voinut tuhlata aikaa ja euroja.
Berliini? Iso kaupunki, rikkonainen ja levittäytynyt erittäin laajalle alueelle. Siisti ja sivistynyt. Länsimainen. Modernia ja ikivanhaa arkkitehtuuria sekaisin. Hyvin samanlainen kuin esimerkiksi Helsinki, joten sikäli ei tarjonnut mitään mindblowing experienceä. Missä se saksalainen oluttupatunnelma? Missä miehet viiksien ja henkseleillä varustettujen polvihousujen kera, laulamassa jollotuksia? En tiedä, hyvin oli piilossa. Mutta olipahan monessa kohtaa härmän poijaat huuli pyöreänä kaiken ollessa suurempaa ja hienompaa.
Plussat:
- hyvä hotelli, erittäin tilava ja siisti huone, hyvä aamupala, edullinen
- hyvät ja selkeästi merkityt julkiset yhteydet, kaikki täsmällisesti aikataulussa
- ystävälliset ja kohteliaat ihmiset, jotka osaavat englantia
- suomalaisittain nähden edullisempi hintataso ruoan ja juoman suhteen
- samat sähköpistokkeet
- hienoja rakennuksia ja paikkoja
- paljon kohteita
Miinukset:
- laaja ja hajanainen, vaatii matkustelua ja kävelemistä
- tupakointi sallittu lähes kaikkialla
Tsekkaa nämä:
- Potsdamer Platz, Sony Center, IMAX 3D (http://www.cinestar-imax.de/)
- Deutsches Teknikmuseum (www.dtmb.de)
- Friedrichshain, K17
- KaDeWe
Kiitos Kimmolle matkaseurasta ja järjestelyistä. Bitte schön. Kimmon fotoja nähtävissä osoitteessa http://www.pontiskoski.fi/gallery/berliini2007
Jalat ei tunnu millään palautuvan viiden päivän Berliinin-ympärikävelystä, eikä väsymys meinaa hellittää. Vielä on tämä viikko lomaa. Sää suosii Suomessa. Ensi viikolla paluu arkeen.
(nyt soi: Burst - Origo)
torstaina, huhtikuuta 05, 2007
Ich bin ein Berliner, tai jotain
On aika kaivaa lukioaikaiset saksankielen taidot (tai taidottomuus) esiin jostain. Kahden vuoden opintorupeamasta on muistissa vain perusasiat, mutta aivoilla on tapana piilottaa tietoa kunnes sitä joku päivä ehkä taas tarvitsee. Nyt on se aika -- Berliini kutsuu.
Pääsiäisenajan vapaisiin yhdistetty talviloma suo 10 päivän odotetun katkon hektisen kevään keskelle, juuri sopivasti joulu- ja kesäloman puoleenväliin. Kimmo soitteli ja ehdotti että lähdettäisiin lyhyelle kaupunkireissulle Eurooppaan. Ehdotin pitkäaikaista haavekohdettani, Prahaa, mutta lennot sinne olivat myöhäisen varaamisajankohdan johdosta jo täyttyneet. Jouduimme arpomaan hetken uutta kohdetta. Lähes ainoa johon lentoja oli vielä tarjolla oli Berliini. Lukitaan vastaus. Hotelli BelAhr Garni (www.belahr.de) varattiin myöskin netistä pitkällisten arviointien tuloksena; Berliinissä oli varausjärjestelmän mukaan tarjolla lähes 400 hotellia.
Air Berlinin lento Berliinin Tegel-kentälle lähtee tänään Helsingistä klo 14:55. Istun bussissa kohti Helsinki-Vantaata. Sää on mitä mainioin, aurinko paistaa lämpimästi. Tampereella tosin saatiin maa valkeaksi yllättävän lumituiskun saattelemana juuri ennen lähtöä. Mutta mitäs me Tampereesta, Berliiniin on luvattu hyvää, jopa koko ajan paranevaa kevätsäätä. Maanantaina, eli paluupäivänä lähestytään ennusteen mukaan jo +20 asteen lukemia.
Edessä on kolme täyttä päivää kaupungissa ja kummastakin päästä matkustuspäivät päälle. Minuuttiaikataulua ei ole laadittu, vaan muutamia kohteita valittu etukäteen, kuitenkin siten että max yksi sovittu aktiviteetti per päivä. Lauantaina esim. ohjelmassa Hertan kotiottelu olympiastadionilla. Myös tekniikan museo on agendalla, ja toki ne pakolliset nähtävyydet. Loput mennään ad-hoc.
Hikimies ja Nälkämies lähtevät siis jälleen reissuun. Suomenlahti on jo valloitettu. Nyt kohteena suuri maailma. Jännää!
(nyt soi: Khoma - The Second Wave)
perjantaina, tammikuuta 05, 2007
Griffin PowerMate
En voinut olla ostamatta sitä; Griffin PowerMate miellytti hifistynyttä silmääni vakuuttavalla ulkonäöllään ja yksiselitteisellä käytettävyydellään.
Mikä se on? No, se on kuin iso, USB-liitännällä varustettu volume-nuppi, jonka alla on sininen valo.
Mitä sillä voi tehdä? No, sillä voi säätää tietokoneen tuottaman äänen tasoa, eli sillä saa musiikkia lujemmalle tai hiljemmalle.
Miksi? No, ensinnäkin se on niin yksinkertaisen kaunis -- alumiininen, hyvin viimeistelty. Ja se on niin äärettömän yksinkertainen. Jokainen osaa käyttää sitä. Käännä nupista ja musiikki menee hiljaisemmalle. Paina nuppia, ja musiikki lakkaa kokonaan. Sininen valo ilmaisee kirkkaudellaan säädetyn volumen tason.
Siis miksi? No, aivan turhahan se on, täytyy myöntää. Mutta silti samaan aikaan niin ihanan turha. Ja sitä saa myös mustana, joka sopiikin paremmin muiden laitteiden väritykseen.
Tosiasiassa nupin voi mukana tulevalla ohjelmistolla asettaa kontrolloimaan mitä tahansa applikaatiota tai toiminnetta, esim. pitkiä dokumentteja voi vierittää tai videota kelata. Napin painallukseen voi assosioida minkä tahansa toiminteen.
Mikä se on? No, se on kuin iso, USB-liitännällä varustettu volume-nuppi, jonka alla on sininen valo.
Mitä sillä voi tehdä? No, sillä voi säätää tietokoneen tuottaman äänen tasoa, eli sillä saa musiikkia lujemmalle tai hiljemmalle.
Miksi? No, ensinnäkin se on niin yksinkertaisen kaunis -- alumiininen, hyvin viimeistelty. Ja se on niin äärettömän yksinkertainen. Jokainen osaa käyttää sitä. Käännä nupista ja musiikki menee hiljaisemmalle. Paina nuppia, ja musiikki lakkaa kokonaan. Sininen valo ilmaisee kirkkaudellaan säädetyn volumen tason.
Siis miksi? No, aivan turhahan se on, täytyy myöntää. Mutta silti samaan aikaan niin ihanan turha. Ja sitä saa myös mustana, joka sopiikin paremmin muiden laitteiden väritykseen.
Tosiasiassa nupin voi mukana tulevalla ohjelmistolla asettaa kontrolloimaan mitä tahansa applikaatiota tai toiminnetta, esim. pitkiä dokumentteja voi vierittää tai videota kelata. Napin painallukseen voi assosioida minkä tahansa toiminteen.
keskiviikkona, tammikuuta 03, 2007
Fatboy Unikko
Virtuaalimatka sisustusliikkeiden nettisivuille on vaarallinen idea sisustamiseen hurahtaneelle, ja tässä tapauksessa varsinkin suomalaisen designin suurelle ystävälle. Tamperelaisen liikkeen valikoimasta ostoskoriin hakeutui väkipakolla Jukka Setälän sunnittelema Fatboyn® monimuotoinen, Marimekon® mustavalkoisella Unikko-kankaalla päällystetty hernepussi/säkkituoli/varavuode/laiskanlinna.
maanantaina, tammikuuta 01, 2007
Vuosi 2006
Istun junassa Oulusta Tampereelle. Se on viiden tunnin legi. Tällä kertaa kohdalleni ei sattunut takapenkin terroristeja. Hyvä niin. Käännettävä, itsestäänpalautuvan tarjoilupöydän paukuttaminen edelläistuvan selkänojaan on harvinaisen ärsyttävää.
Eletään vuoden 2007 ensimmäistä päivää. Vuosi 2006 kului nopeasti. Nopeammin kuin yksikään yli 30:stä aikaisemmasta. Se on tavallaan huolestuttavaa; elämä juoksee ohi ja sen lyhyyttä jää usein pohtimaan. On ehdittävä näkemään ja kokemaan kaikki. Ja silti suurin osa jää saavuttamatta. Aika ja voimavarat ovat rajalliset, ja olisi niin paljon asioita joista imeä elämyksiä, tietoa ja vaikutteita. Ihmisen loppumaton palo tavoitella maailman ääriä on voimakkaana läsnä. Vaan ei auta. Siihen, mitä ehtii, on tyydyttävä. Paljon se on sekin.
On äärettömän mukava palata kotiin Tampereelle kymmenen lomapäivän jälkeen. Joulu vietettiin kotonakotona ja vuosi vaihdettiin uuteen ja entistä ehompaan Muhoksella ystävien kera. Kiitos kaikille; perheelle ja ystäville. Vaikka lomaa odottaa ja sitä arvostaa, kaipaa sitä jo takaisin kaupungin eläväiseen ja tiheämpään sykkeeseen. Analyysini on, ettei kymmenessä päivässä pysty vapauttamaan mieltään taustalle jäävistä työ- ja muun elämän haastavista aatteista. Siihen vaaditaan selkeäsi enemmän aikaa. Tai muunlaista ajankäyttöä. Mutta tämä lyhytkin loma tuli tarpeeseen, sitä ei voi kiistää.
Musiikki on aikaisempien vuosien tapaan rytmittänyt kulkuani. Kuluneen vuoden suurimpia musiikillisia albumilöytöjä, jotka ovat hakeneet tiensä kerta toisensa jälkeen soittolistalleni:
Edellämainitut bongasin mainion last.fm -palvelun suositusten perusteella (poislukien The Flashbulb, josta propsit Tomille). Palvelu osaa suositella kuuntelutottumustesi perusteella samantyyppisiä artisteja. Muita yllättäviä löytöjä: Cult Of Luna, HORSE The Band, ISIS, Neurosis, Old Man Gloom, Meshuggah ja Shora. Ja toki vanhat tutut takuuvarmat kotimaiset: Blake, Sara, Nicole, Kuolleet Intiaanit ja Au Pair.
Hakeakseni uusia perspektiivejä myös edellämainittuihin musikaalisiin harrastuksiin, ajattelin ostaa uudet kaiuttimet. Ja vahvistimen. Niiden etsimiseen ja vertailuun kuluu aikaa. Mutta se on sellaista ajankäyttöä, josta nautin suuresti. Ja lopputuloksesta nauttii minun lisäkseni jokainen, joka niiden sointuja pääsee kuuntelemaan. Naapureille terveisiä.
Vuoden havainnot:
Eletään vuoden 2007 ensimmäistä päivää. Vuosi 2006 kului nopeasti. Nopeammin kuin yksikään yli 30:stä aikaisemmasta. Se on tavallaan huolestuttavaa; elämä juoksee ohi ja sen lyhyyttä jää usein pohtimaan. On ehdittävä näkemään ja kokemaan kaikki. Ja silti suurin osa jää saavuttamatta. Aika ja voimavarat ovat rajalliset, ja olisi niin paljon asioita joista imeä elämyksiä, tietoa ja vaikutteita. Ihmisen loppumaton palo tavoitella maailman ääriä on voimakkaana läsnä. Vaan ei auta. Siihen, mitä ehtii, on tyydyttävä. Paljon se on sekin.
On äärettömän mukava palata kotiin Tampereelle kymmenen lomapäivän jälkeen. Joulu vietettiin kotonakotona ja vuosi vaihdettiin uuteen ja entistä ehompaan Muhoksella ystävien kera. Kiitos kaikille; perheelle ja ystäville. Vaikka lomaa odottaa ja sitä arvostaa, kaipaa sitä jo takaisin kaupungin eläväiseen ja tiheämpään sykkeeseen. Analyysini on, ettei kymmenessä päivässä pysty vapauttamaan mieltään taustalle jäävistä työ- ja muun elämän haastavista aatteista. Siihen vaaditaan selkeäsi enemmän aikaa. Tai muunlaista ajankäyttöä. Mutta tämä lyhytkin loma tuli tarpeeseen, sitä ei voi kiistää.
Musiikki on aikaisempien vuosien tapaan rytmittänyt kulkuani. Kuluneen vuoden suurimpia musiikillisia albumilöytöjä, jotka ovat hakeneet tiensä kerta toisensa jälkeen soittolistalleni:
- 65daysofstatic - One Time For All Time
- maybeshewill - Japanese Spy Transcript
- The Flashbulb - Kirlian Selections
- Ulver - Perdition City
- Burst - Origo
Edellämainitut bongasin mainion last.fm -palvelun suositusten perusteella (poislukien The Flashbulb, josta propsit Tomille). Palvelu osaa suositella kuuntelutottumustesi perusteella samantyyppisiä artisteja. Muita yllättäviä löytöjä: Cult Of Luna, HORSE The Band, ISIS, Neurosis, Old Man Gloom, Meshuggah ja Shora. Ja toki vanhat tutut takuuvarmat kotimaiset: Blake, Sara, Nicole, Kuolleet Intiaanit ja Au Pair.Hakeakseni uusia perspektiivejä myös edellämainittuihin musikaalisiin harrastuksiin, ajattelin ostaa uudet kaiuttimet. Ja vahvistimen. Niiden etsimiseen ja vertailuun kuluu aikaa. Mutta se on sellaista ajankäyttöä, josta nautin suuresti. Ja lopputuloksesta nauttii minun lisäkseni jokainen, joka niiden sointuja pääsee kuuntelemaan. Naapureille terveisiä.
Vuoden havainnot:
- Hei, mähän oon ihan hirveen vanha, mutta pääsen aika tosi lujaa ikääni nähden.
- Yksi parhaista ystävistä muutti perheineen Australiaan. Suomi on toisella puolella maapalloa.
- Internet voi tehdä kenestä tahansa julkisuuden henkilön. Vai mitä sanot, onko liian hapokasta?
- Purjehtiminen on hienoa. On se vaan.
- Pendolinoja ei ole tehty Suomen olosuhteisiin. Vaihtakaa ne pois. Rahat takaisin!
- Tallentava digiboksi muuttaa TV:n katselun luonteen täysin. En enää istahda töllön ääreen jonain tiettynä aikana väijyäkseni kiinnostavaa ohjelmaa, vaan istun sen ääreen silloin kun minulla on aikaa tai kun minulle parhaiten sopii, katsoakseni vain haluamaani (tallennettua) sisältöä haluamassani tahdissa.
- Paljon muuttuu, mutta on myös paljon asioita, jotka eivät muutu. Pysyvyys on hyvästä monessa kohtaa. Alituinen muutos syö voimavaroja.
Alkanut vuosi pitää sisällään paljon tuttuja asioita; työkuviot jatkuvat, harrastukset pysyvät ja maailma jatkaa kulkuaan. Ja sitten on sitä, mikä tapahtuu riippumatta mistään suunnitelmasta. Se on elämää. Jatkan juoksua, ollen välillä sen rinnalla mutta enimmäkseen sen perässä. That's life.
P.S. Tehtävälistalle jäi vuoden 2006 jälkeenkin yksi asia: avaruuteen pääsy. Sellaisesta olen valmis maksamaan paljon. Kaveri kysyi, miten kauas haluan. Puristin etusormen ja peukalon kärjet yhteen ja muodostin sormilla ympyrän. "Niin kauas että maapallo mahtuu tämän kehän sisään." Se on kaukana se. Mutta jonain päivänä vain hieman kauempana kuin Oulu Tampereesta.
Tilaa:
Kommentit (Atom)