Seiliminen käyntiin

Reissun ensimmäinen legi eli pätkä kahden pisteen välissä on startannut. Purjevene tyypiltään Guy 22 ja nimeltään Estrellita suuntaa ensimmäiseksi Viron Haapsalusta Lehtman satamaan. Kapteenina omistajan roolissa Kimmo ja gasteina miehistön rooliaa Santtu ja allekirjoittanut. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta ja tuulet ovat lempeät. Aurinkorasvalle on siis käyttöä. Henri-Lloydit kävivät sen verran päällä, että voi kertoa niitä käyttäneensä. Toivottavasti niille löytyy oikeaakin käyttöä.

Haapsaluun saavuttiin bussilla. Emme osanneet jäädä optimipysäkillä pois, ja bussiasemalle saavuttuamme jouduimme hetken arpomaan miten päästään Veskiviigi sadamiin. Kolmen kilometrin kävelymatka laukkujen kanssa paahtavassa auringonpaisteessa ei suuremmin kiinnostanut. Santtu sai kielimuurista huolimatta tilautettua taksin. Käteistä meillä ei valitettavasti ollut, joten kuski ajoi ystävällisesti automaatin kautta. Rahaa nostaessa mittari ehti raksuttaa mukavat lukemat, ja hyvä että nostetut 100 kroonia riitti. Halpaa se silti on.

Kimmo morjesti jo kaukaa veneeltä satamaan saavuttuamme. Vaihdettiin nopeasti kamat kevyempiin auringon helliessä, ja heitettiin kamat veneeseen. Kimmo tiesi, että satamaravintolasta saisi hyvät sapuskat, eikä ollut siinä ollenkaan väärässä. Porsas, savustettu lohi ja pasta maistuivat kummasti terassilla.

Elintarvikevarannon täydennystä varten lähdimme lampsimaan Haapsalun keskustaan. Matkalla poikkesimme myös piispanlinnassa. Kellotapulin puolen tunnin aikamerkki melkein kuuroutti meidät, sillä satuimme nousemaan tapuliin juuri niitä aikoja. Ehkä tästä olisi ollut hyvä varoittaa etukäteen... Enivei, ruokakauppa löytyi helposti. Konsum-market kehotti meitä kuluttamaan, ja sen me teimme 1300 kroonin edestä. Mukaan lähti monenlaista liha- ja kalasäilykettä, vihanneksia ja juureksia, leipää, juomaa ja namuja. Eiköhän niillä muutama päivä pärjätä.

Kellon ollessa jo kuuden pintaan päätimme jäädä Haapsaluun vielä yöksi. Loppuilta meni mukavasti satamaravintolan terassilla. Ravintola näytti olevan suosittu paikallistenkin keskuudessa. Moni tuli autolla sinne vartavasten syömään. Eikä suotta.

Aamulla kello herätti kasilta. Aamupalavuorossa syntyi allekirjoittaneen käsissä perinteiset pannukahvit ja kaurapuurot. Reissumiehen päälle tuorejuustoa ja meetwurstia. Great. Ja ei kun purjeet ylös.