Kahden viikon jälkeen elämä alkaa pikkuhiljaa asettua Tanskassa omille raiteilleen. Reitit alkavat käydä tutuksi, ympäristön talot ja risteykset alkavat painua mieleen. Tietty epävarmuus on vielä monessa asiassa läsnä, mutta koskapa ei.
Herään joka aamu edelleen 6:45. Suihku, uutiset YLE Areenasta, kuppi mehua, hammaspesu ja fillarin selkään. Aamupala kollegoiden kanssa, sähköpostit lukuun... rutiinit on hoidettu ennenkuin kello tulee edes puolta kymmentä. Hyvä jos siihen aikaan olen päässyt Tampereella toimistolle. Jotain venymistä on siis tapahtunut. Tunnen, että toimistolla on hyvä olla silloin kuin muutkin, ja muut ovat siellä suurinpiirtein kahdeksasta neljään. Ja neljältä töistä lähtiessä on vielä aikaa tehdä vaikka mitä. Tähän kun pystyisi vielä Suomeen palatessaan.
Arki kulkee peruskuvioiden parissa. Keskiviikkona huoltomies kävi fiksaamassa asunnon kylpyhuoneen huonosti vetäneet lattiakaivot. Torstaina pyörähdin Fisketorvetin läpi. Myös posti on alkanut kulkeutua Suomesta tänne. Elisa muisti Viihde-laskulla ja Kela tiedotti odotetusti päätöksestään siitä, että minuun sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Cheers. Pyysin Santtua lähettämään Tampereelta sisäpelikengät, niin pääsen firman salille vähän jumppaamaan ja ottamaan saunat päälle. Jotain muutakin liikuntaa geokätköilyn ohelle on kehitettävä. Mutta sauna. Se... sitä jos mitä on ikävä. Uimahallikin (ja sen potentiaalinen sauna) on vielä tutustumatta, vaikka se on ihan vieressä. En ole toisaalta käynyt Hervannankaan uimahallissa, vaikka olen asunut mestoilla yli kymmenen vuotta. Että se siitä. Kylpylöitä ei täällä kuulemma juurikaan ole. Harmi.
Liityin kolmeen firman harrastekerhoon. Niitä riittää. Täällä on selkeästi joko aktiivisempaa porukkaa tai enemmän puuhahenkilöitä. Jälkimmäisistähän homma on monesti kiinni; rahoitusta tai jäseniä saattaa löytyä, mutta kuka järjestää asiat käytännössä? Anyhoo, olen nyt mukana filmi-, peli- ja gourmet-kerhoissa. Filmi- ja pelikerhojen teemana on tarjota vaihtuva valikoima elokuvia ja pelejä lainakäyttöön. Filmit ovat uusinta uutta, ja se taitaa olla kerhoista suosituin. Yhden kappaleen dvd- tai blu-ray -leffoja saa kerrallaan kotiin lainalle pariksi päiväksi nimellistä kuukausittaista jäsenmaksua vastaan. Pelejä ja konsoleita saa lainata niin monta kuin jaksaa, neljäksi päiväksi kerrallaan. Gourmet-kerhon tapahtumia odotan, ilmeisesti tiedossa on excursioita mitä hienompiin paikkoihin maistelemaan ja ehkä jopa itse kokkaamaan. Ensimmäisenä on tiedossa Nordsjællands Gourmet- og Vinfestival.
Gourmetista puheenollen kävin perjantaina hakemassa Slagter Friisiltä parmankinkkuun käärityn possun filerullan, jossa sisällä oli jotain arvoitukseksi jäänyttä vihannesta. Herra Teurastaja puhui hyvin englantia, ja antoi pyytämättä myös valmistusohjeet lihalle. Kämpillä huomasin, että samat ohjeet oli tulostettu ostoskuittiin. Näin homma hoidetaan! Possu oli hyvää, mutta läskiä oli aika runsaasti. Ei siis ihan parhainta laatua siinä mielessä. Kaveriksi tein (øko)perunamuusia (ilman maitoa – missä laktoosivapaat tuotteet?) jalapenolla. Aika jännä yhdistelmä, mutta toimii Tuborgin Påskebrygin kanssa oivallisesti. Hyvä ruisleipä on edelleen hakusessa. Frederiksberg Centretin Café Royalista ostamani "ruislimppu" osoittautui sellaiseksi samanlaiseksi vuokaleiväksi, kuin kaikki muukin täällä. Konsepti tuntuu uppoavan paikallisiin, koska sitä on tarjolla joka paikassa eri jauhoista väännettynä. Friisillä oli tarjolla mummun limppuja kovaan 45 kruunun hintaan, ehkä sijoituksen arvoinen?
Päätin sateisena lauantaina lähteä tutkimaan ympäristöä ja hakemaan sipsipussia kera elokuvan. Olin jo aiemmin bongannut Føtexille vaihtoehtoja. En oikein diggaa siitä. Siellä on ahdasta, ihmiset pelkkine ostoskoreineen tukkivat kapeat käytävät, kärryistä puhumattakaan. Fiilis on kuin varastomyymälässä. Tuotteita on kyllä runsaasti ja hinnat suht kohdallaan, mutta ei silti mun juttu. Suuntasin kävellen pohjoiseen kohti lähintä SuperBestiä. Ei pelkkä super eikä vaan best, vaan ihan kumpaakin yht'aikaa. Rok. Se osoittautui hyväksi valinnaksi. Tilaa oli surffailla korin kanssa (täällä marketissa on sellaisia ostoskoreja joissa on vetokahva ja pyörät alla) ja tuotteet olivat valoisassa myymälässä hyvin esillä. Økokamalle oli oma rikas erikoisnurkkaus. Pisteet siitä! Hedeagerin (øko)pippurimaksapatee on aivan erinomaista ja Hansens-(øko)veriappelsiinisorbetti sulaa suuhun.
Ei voi kuin olla positiivisesti yllättynyt, miten paljon täällä tarjotaan ekologisesti tuotettua kamaa. "Økologisk"-tuotteiden kirjo on erittäin laaja, niitä on helposti saatavilla normaalissa marketissa ja ne on selkeästi merkitty. On lihaa ja lihatuotteita, kahvia, mehuja ja maitotuotteita, pastoja, ryynejä, jyviä, hiutaleita, vihanneksia ja hedelmiä, säilykkeitä, kuivattuja tuotteita, pesuaineita, suklaata, viinejä... ihan kaikkea. Todella hienoa. Hinnat ovat korkeat, mutta niin ne ovat Suomessakin. Ei elämä täällä ole edullista muutenkaan, asunnot ovat kalliita ja verot korkeat, mutta palkatkin ovat vastaavasti korkeammat.
Sunnuntai valkeni hieman kirkkaampana. Otin pyörän alle ja suunnan kohti läheistä Amagerin saarta. Amager Fælled -luonnonsuojelualue tarjoaa lenkkelilijöille, lintuharrastajille ja geokätköilijöille oivaa maaperää ja tiheää kasvustoa. Parkkerasin fillarin puskan juureen ja syöksyin viidakkoon etsimään aarteita. Palatessani oli eturengas tyhjä. Kaukana kotoa. No, kävely ei mua haittaa. Kahlitsin pyörän läheiselle parkkipaikalle ja kävin etsimässä ne kätköt jalan. Hienoja paikkoja varmasti kesällä, kun puissa on lehdet. Nyt lähinnä kuravelliä ja piikkipuskia. Mutta rauhassa sai etsiskellä. Paljon mukavampaa kuin citykätköjen kääntely satojen potentiaalisten silmäparien seuratessa nenä kiinni keittiön ikkunassa. Talutin pyörän firman kellariin ja kävelin kuraisissa vaatteissa kotiin jo illan pimetessä. Lunastin matkalla 7-Elevenistä kymmenen matkan bussikortin. Aamulla hyppäsin sitten eka kertaa julkiseen suuremmitta ongelmitta.
Pääsiäinen tulee. Mitä sitä keksisi? Täällä kiirastorstai on jo pyhä ja paikat ovat kiinni. Kaupat ovat auki keskiviikon jälkeen seuraavan kerran lauantaina. Sunnuntai ja maanantai taas kaikki kiinni. Ehkäpä eläintarha odottaa. Mutta mistä uus fillari?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti